OTE YLIHÄRMÄN JUNKKAREIDEN 90-VUOTISHISTORIIKISTA VUODELTA 1998
Ylihärmän Junkkarit perustettiin vuonna 1908. Sen tarkoituksena on, toimintasääntöjen mukaan, "edistää ja kohottaa liikuntakasvatusta toiminta-alueellaan, innostaa jäseniään ja muitakin henkilöitä seuran päämäärien hyväksi, sekä työskennellä puhtaan toverihengen juurruttamiseksi jäsenistöönsä".
Seuran perustamiskokous pidettiin syksyllä 1908. Perustamiskokouksessa seura sai nimekseen Tarmo, mutta nimi muutettiin Junkkareiksi kahden vuoden toiminnan jälkeen.
Junkkareiden alkuvuosien toiminnan kerrottiin olevan vilkasta, varsinkin päälajia voimistelua harrastivat innokkaasti niin miehet kuin naisetkin. Tietenkään historian mullistukset eivät voineet olla vaikuttamatta seuran toimintaan, siksi vuosien 1915-1920 seuran toiminta oli lähes tyrehtynyt.
Kaksikymmentäluvulla alkoi seuran toiminta jälleen elpyä maailman menon rauhoituttua.Vuonna 1920 seuran säännöt uudistettiin ja seura rekisteröitiin.Nyt toiminta aloitettiin yhdessä naisvoimistelijoiden kanssa.
Voimistelu näytti edelleen pääosaa seuran toiminnassa. Uutena toimintana, aivan vuosikymmenen lopulla, alkoi pesäpallo.
Kolmekymmentäluvulla seuran toiminta laajeni. 1931 perustettiin pesäpallojaosto ja 1936 otettiin ohjelmaan paini. Seura järjesti paininäytöksenkin kohottaakseen paini-innostusta. Näytökseen osallistuivat muun muassa lapualaiset painikuuluisuudet Lauri Koskela ja Arvi Pikkusaari.
Pesäpallo eli voimakasta nousukautta, tästä todisteena valtakunnan sarjan Etelä-Pohjanmaan piirin mestaruuden ylioimainen voitto.
Neljäkymmentäluku alkoi sodan merkeissä ja moni urheilutoiminnassa vaikuttanut ylihärmäläinen lähti rintamalle puolustamaan maatamme. Tästä syystä toiminta väistämättä hiljeni.
Urheilutoiminta alkoi kuitenkin elpyä vuosikymmenen puolivälissä vaikeista ajoista huolimatta. Seura hankki itselleen kentän laitaan toimitalon, nykyisen Kiistolan, joka vielä tänäänkin palvelee urheilun harrastajia.
Urheilullisesti viisikymmentäluku oli tähänastisista parhain, lähinnä hiihdon ja pesäpallon ansiosta. Myös paini ja nyrkkeily elivät huippuaikaansa.
Hiihtotasoa nuorten sarjoissa kuvastaa, että eräänä vuonna Etelä-Pohjanmaan oppikoulujen kisoissa kaikki kilpailtavana olleet seitsemän kiertopalkintoa tulivat Ylihärmään.
Vuosikymmenen puolivälissä Junkkarin pesäpallojoukkue voitti ensin länsisarjan, karsi mestaruussarjaan pääsystä, voitti kaikki karsintaottelunsa ja nousi näin mestaruussarjaan.
Painissa Junkkarien kirkkaimpia tähtiä oli Mikko Kaupinmäki, joka voitti piirinmestaruusmitaleja ja karsi olympiaedustuksesta.
Kuusikymmenluvulla perustettiin uusia jaostoja: suunnistus-, voimistelu-, jääkiekko-, palloilu-, nuoriso-, kuntourheilu- ja tukijaosto.
Vuonna 1969 aloitettiin bingotoiminta.
Paikkakunnalle muuttanut olympiapelaaja Kauko Karppinen toi mukanaan seuran toimintaan koripallon aivan vuosikymmenen lopulla.
Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä perustettiin talousjaosto ja valittiin toiminnanjohtaja. Urheilusaavutuksia tarkastellen 1970-luku oli yleisurheilun vuosikymmen. Ainut seuramme kasvatti , joka ylsi Suomen edustustasolle, oli Jussi Isosaari. Isosaaren päälaji oli kiekonheitto, jossa hänen ennätyksensä 61.60 on edelleen hyvää kansallista tasoa. Hänen uransa huipentumana voidaan pitää kiekonheiton SM-pronssia ja Suomi-Ruotsi-maaotteluedustusta vuonna 1977.
Kahdeksankymmentäluvulla pidettiin uuden urheilukentän avajaiset ja urheiluseura sai käyttöönsä ajanmukaisen kentän ja suorituspaikat.
Toinenkin historiallisesti merkittavä asia tapahtui kentän rakentamisen yhteydessä. Junkkarien lava jouduttiin hajoittamaan ja tämä lopetti seuran yli 30 vuotta kestäneen tanssilavakulttuurin.
Kuntosali Kiistolaan valmistui 1989.
Vuosikymmenen ykköslaji oli ampumahiihto. Esa Korpi edusti maatamme kolmissa nuorten MM-kilpailuissa, joista parhaat saavutukset olivat viestihopea ja seitsemäs sija 15 kilometrin henkilökohtaisessa kilpailussa Chamonix´ssa vuonna 1984.
Yhdeksänkymmentäluvulla suurimmat muutokset seuran toiminnassa tapahtuivat jaostorakenteessa.Ensimmäisenä Junkkareista irrottautui yhdistetty hiihto- ja ampumahiihtojaosto. 8.5.1990 perustettiin uusi hiihtoseura Härmänseudun Hiihtäjät.
11.12.1996 muuttui todelliseksi jo vuosia keskustelussa ollut ajatus pesäpallon erikoisseuran perustamisesta. Tuolloin 19 yli- ja alahärmäläistä sekä kauhavalaista allekirjoitti Ylihärmän Pesis-Junkkarien perustamisasiakirjan.
Näiden muutosten seurauksena Ylihärmän Junkkarit koostui nyt lentopallo-, yleisurheilu-, ja nyrkkeily- ja voimailujaostoista. Lisäksi vuonna 1976 perustettu naistoimikunta teki aktiivisesti työtä omalla sarallaan.
Urheilun kannalta voisi sanoa 1990-luvun alkupuolen olleen pesäpallon kulta-aikaa. YJ:n naisjoukkue nousi vuonna 1990 ykkössarjaan. Vuonna 1991 joukkue nousi mestaruussarjaan Ulvilan jouduttua luopumaan sarjapaikasta.
Lentopallotoiminta sai uutta puhtia vuonna 1991. Miehet voittivat piirin C-mestaruuden. Vuonna 1994 Junkkareiden miehet pelasivat 4-sarjassa peräti kahden joukkueen voimin. Seuraavana vuonna miehet nosivat 3-sarjaan ja vuonna 1996 miesten joukkue teki historiaa nousemalla jo 2-sarjaan. Tämän historiallisen sarjanousun seurauksena Alahärmän Kisan ja Ylihärmän Junkkareiden lentopallojaostot päättivät alkaa pyörittää yhteisvoimin Kisa-Junkkarit-nimistä edustusjoukkuetta 2-sarjassa.
Vuonna 1997 Kisa-Junkkarit nousi 1-sarjaan ja vuonna 1998 jo supersarjaan.
Vuonna 1994 perustettiin seuraan nyrkkeilyjaosto.
Voimailulajit tulivat uusina seuran toimintaan mukaan. Varsinkin Päivi Haapoja menestyi voimannostossa. Hänen saavutuksiaan olivat mm. SM-pronssi vuodelta 1994 ja SM-kullat sarjassa 67,5 kg vuosilta 1995-1998. Pohjoismaiden mestaruuskisoissa hän oli vuonna 1996 toinen ja seuraavana vuonna heltisi voitto. Euroopan mestaruuskisoissa paras saavutus oli vuoden 1996 viides sija. MM-tasolla henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli vuonna 1997 neljäs ja joukkuekisassa tuli pronssia.
Tämä on tiivistelmä Ylihärmän Junkkareiden 90-vuotihistoriikista vuosilta 1908-1998.
